Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 2.11.2013, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 11 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 25-vuotias.

Sarah Polley tutkii elämäänsä näyttelijävanhempiensa kuopuksena.

Toisaalta hyvä dokkari, mutta toisaalta minua ei niin pajon kiinnosta Sarah Polleyn perhekuviot, vaikka ne onkin harvinaisen hyvin kerrottu tässä dokkarissa monenkin eri tahon osalta. Stories We Tell on dokkari joka kertoo elämästä, ei sen enempää, eikä vähempää. Jostakin syystä leffana oli vain turhan pitkäveteinen, ilman suurempia yllätyksiä. Blaah.

Mistä tämän voi katsoa?

Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!