Marko Jantunen on 90-luvun jääkiekkolupaus, jonka päihteet vievät mennessään. Kun pitää valita ura tai päihde, jälkimmäinen on aina ykkönen. Matka parrasvaloista päätyy pohjalle aina kodittomuuteen saakka…

Marko Jantusesta olisi saanut vaikka minkälaisen elokuvan, sen verran hurja tarina on kyseessä. Leffa kuitekin mässäilee epätoivolla ja synkkyydellä ja jotenkin surkuhupaisasti mukaan on koitettu vääntää vähän huumoriakin. Se ei silti naurata. Kun tietää, että kyseessä on tositarina, tässä ei ole mitään hauskaa. Huomaan elokuvaa katsoessani odottavani milloin toipuminen alkaa. Loppu jää kuitenkin avonaiseksi.

Näyttely elokuvaa on hyvää, etenkin pahisten osalta. Olisin kaivannut elokuvan noudattelevan hieman enemmän Jantusen oikeaa elämää, etenkin sitä parempaa puolta. Myöskään taiteilijan näkemys kahdesta aikajanasta ei elokuvassa toimi. Nyt tuli huti Aleksi Mäkelältä. Kannattaa lukea Jantusen kirja ”Läpi helvetin” ja skipata kokonaan tämä elokuva, joka mukamas pohjautuu kyseiseen kirjaan.

Mistä tämän voi katsoa?

Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!