Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 28.2.2019, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 5 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 31-vuotias.

Jack on menestynyt country-folk-muusikko, joka törmää sattumalta Allyyn, aloittelevaan laulajaan. Pari ihastuu, mutta Ally huomaa pian Jackilla olevan käsittelemättömiä asioita menneisyydessään, joka näkyy yhä pahempana ongelmana alkoholin ja huumausaineiden käytössä. Pariskunta pakenee asioita musiikkiin…

Vautsi. En Lady Gagaa ole hirveästi kuunnellut, vaikka tiedän hänen osaavan laulaa. Tälle elokuvalle voi antaa viisi tähteä oikeastaan puhtaasti musiikin vuoksi. Lady Gaga on kuin 2010-luvun Whitney Houston. Stefani Joanne Angelina Germanotta on myös nähtävästi loistava näyttelijä. Ja mitkä kemiat hänen ja Cooperin välillä!

Biisit kolahtivat täysiä. Elokuvan juoni on perinteinen kivun ja rakkauden välissä tasapainotteleva lälly nyyhkytarina, joka sai ainakin tämän ylisensitiivisen katsojan hifikuulokkeet päässä herkistymään pariinkin otteeseen. Välillä riitti kun vilkaisi Sam Elliotin kipua reflektoivaa, itkuista naamaa, nappisuoritus myös häneltä.

Elokuva on kuvattu kauniisti, mutta olisin halunnut jäädä vielä viipyilemään alkupuoliskon kohtauksiin. Loppuosa tuntui siltä kuin olisi pikakelattu kohtauksia ohi. Ehkä se on hyvän elokuvan merkki. Loistava ensiohjaus Bradley Cooperilta. PS. En ole katsonut aiempia versiointeja tästä elokuvasta. Tämän jälkeen en taida uskaltaakaan.

Mistä tämän voi katsoa?

Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!