Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 7.11.2004, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 18 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 16-vuotias.

Harry on huumeisiin ajautunut nuorukainen, joka pikkuhiljaa joutuu vahvempiin kuvioihin. Hänen äitinsä on televisionarkomaani, joka eräänä

päivänä saa kutsun lempitelevisio-ohjelmaansa. Äiti alkaa laihduttamaan pillereiden avulla ja poika Harry saa myös tilaisuuden pistää

rahoiksi. Äiti ajautuu pillerikoukkuun, josta vähitellen kehkeytyy mielipuolisuutta, skitsoferniaa ja erittäin kuolemanvakava asia. Harrylta, kaveriltaan

ja hänen tyttöystävältään loppuvat aineet ja elämä menee päin helvettiä. Asiat täytyy saada kuntoon, tai muuten kuolema korjaa satoaan.

DVD:n takakansi: ”Masentunut, television ja mitä erilaisimpien dieettien orjuuttama äiti ja hänen nopean rikastumisen toivossa elävä heroinistipoikansa luovat omaperäisen ja järkyttävän välähdyksen elämästä amerikkalaisen suurkaupungin sykkeessä. Unelmat sortuvat ja rakentuvat yhä uudelleen, kaikki on kaupan.”

Unelmien sielunmessussa on hämmästyttävän hienosti kuvattu huumeiden riippuvuus ja niiden käytön tuottama tuska. Elokuvassa on hienosti

osattu kuvata kolmen eri henkilön elämä pienissä pätkissä. Harryn ja hänen äitinsä riippuvuus on niin erilaista, mutta kuitenkin siinä on

niin paljon samaa. Kummallakin on huumeet pelissä ja kummallekin käy kehnosti. Suosittelen tätä elokuvaa, vaikka aihe ei välttämättä niin

järkevä olekaan, vaikka se luokin väistämättä tyystin erilaisen kuvan huumeita kohtaan. Kun olet katsonut elokuvan, sinun pitäisi

suurinpiirtein tietää, minkälaista narkomaanin elämä on.

Elokuvan dramaattisuus oli yksi sen valttikorteista. Elokuvassa oli dramaattisesti kuvailtu tuska ja ahdistus kameran kulmilla ja kalansilmällä. Liikkeitä oli myös kuvattu hienosti, esimerkiksi pupillin pieneneminen. Elokuvan jälkeinen tunnelma oli hieman nostalginen, mutta elokuvasta jäi silti ihan hyvä fiilis. Välillä elokuva saattoi järkyttääkin, mutta vaikka elokuva kertoi huumeiden käytöstä, se oli erittäin hyvä. Suosittelen tätäkin elokuvaa kaikille.

  • Katsottu ja arvioitu : 7.11.2004 Arvion kirjoitti Roni Laukkarinen@rolle
  • Genret:

Mistä tämän voi katsoa?

Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!