Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 10.1.2009, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 15 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 21-vuotias.
Max Payne on menetyksen surusta kärsivä etsivä, joka syyttää muunmuassa itseään ja muita vaimonsa ja lapsensa kuolemasta koska oikeaa syyllistä ei koskaan löydetty. Edelleen tutkiessaan perheensä tapausta Max löytää yllättäviä johtolankoja yllättävän läheltä. Taistellessaan läpi alamaailman mies löytää viitteitä yllättävästä salaliittoteoriasta joka kääntää koko stoorin päälaelleen. Vaikka Max Payne kuolisi yrittäessään, hän ei vaadi mitään muuta kuin kostonsa perheensä teilaajille…
Petyin aika pahasti. Olisin toivonut vähän parempaa käsistä elokuvaan, sillä kokonaisuus jäi todella laimeaksi. Onneksi elokuva ei sentään ollut täysin ennalta-arvattavissa. Näyttelijöissä oli monia yllättäjiä. Vanhan kunnon Beau Bridgesin lisäksi elokuvassa esiintyi Prison Break TV-Sarjan Fernando Sucrena tunnettu Amaury Nolasco ja Batmanin Robinina tutuksi tullut Chris O’Donnell. Elokuvassa näytteli myös musiikkialan nimiä, kuten Ludacris ja Nelly Furtado. Ja Max Paynena tietenkin maanmainio Mark Wahlberg. Miljöö oli osattu kuvata juuri samanlaiseksi kuin pelissä. Myös toimintakohtaukset olivat hyvinkin samanlaisia. Bullet-time-kohtauksia olisin toivonut enemmän, ja puhetta vähemmän. Koko lääkesalaliittojuttu oli mielestäni typerä. Olisi voinut olla paaaljon parempi. Vähän juosten kusten tehty, mutta katsottavaa viihdettä joka tapauksessa.
Mistä tämän voi katsoa?
Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!