Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 4.8.2013, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 11 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 25-vuotias.

Lammen keskellä olevassa temppelissä elää vanha munkki ja munkiksi opetteleva poika. Vanhus opettaa pojalle elämän eri asioita. Askeettinen elämäntapa saa pojan haikailemaan maailmaan…

”Viisi vuodenaikaa” (Spring, Summer, Fall, Winter… and Spring) on upea korealainen draamaelokuva. Leffassa ei paljon puhuta ja taustamusiikkikin kaikessa olevaisuudessaan on yksinkertaisen kaunista. Elokuva on alusta loppuun kaunista katsottavaa. Yleensä en pidä hitaista elokuvista, joissa ei tunnu tapahtuvan mitään. Tämä elokuva on kuitenkin poikkeuksellinen ja jopa rauhoittava. Jotain taianomaista ja monimerkityksellistä juonessakin on. Leffa osaa ilahduttaa ja surustuttaa. Kummallinen, erikoinen, omaperäinen pakkaus, josta en oikein ihan täysin vielä päässyt jyvälle. Ei mikään huono.

Mistä tämän voi katsoa?

Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!