Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 21.7.2009, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 13 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 21-vuotias.

Eletään 30-40-lukua. Aloitteleva, naiivi ja intohimoinen kirjailija, 13-vuotias Briony Tallis erehtyy, ja surkeiden sattumuksien summasta naapurissa asuva koulutettu mies Robbie joutuu syyttä syytösten alle. Atonement kertoo rikkaan kartanoperheen elämän lapsesta aikuisikään…

Brittiläisen Ian McEwanin romanttiseen romaaniin perustuva Atonement alkaa erittäin hitaasti, mutta loppua kohden paranee. Leffa oli ensin pitkästyttävä, mutta veti sitten hyvin mukaansa. Surullinen, koskettava, ja kaunis. Elokuvan soundtrack ja taiteellisuus oli omaa luokkaansa, joita ilman leffa ei olisi samanlainen. Keira Knightleyn roolista en tykännyt, mutta James McAvoy oli loistava, kuten aina.

Leffa herätti ajatuksia, ja oli surullinen, ja sen koskettavuus olikin ehkä syy miksi siihen jostain kumman syystä tykästyin. Leffaa on kehuttu maasta taivaisiin, joten varauduin jo etukäteen kritisoimaan, mutta yllätyinkin kun huomasin että elokuva on oikeasti hyvä. Tämä on sentimentaalisuudessaan ehkä enemmän naisten heiniä, mutta silti kokonaisuutena hieno leffa. Ajoittain pitkästyttävä, mutta juoni, (varsinkin) musiikki ja miljöö: huh huh.

Mistä tämän voi katsoa?

Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!