Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 28.11.2010, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 12 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 22-vuotias.

Aaron Green työskentelee musiikkifirmassa, jonka bisnekset ovat menossa alamäkeä. Green saa kuitenkin idean herättää henkiin entisen huipputähden Aldous Snowin järjestämällä kymmenvuotiskeikan. Green saa tehtäväkseen hakea tähden briteistä kolmessa päivässä Greek-studiolle jenkkeihin. Ainoana varsinaisena hidasteena ovat tähden alttius sekoilulle, huumeille, alkoholille…

Korkeat olivat odotukset, ja sain hieman pettyä. Olisin odottanut elokuvasta hieman hauskempaa. Vain parissa kohtaa nauratti. Jonah Hilliä on aina mukava katsella symppisrooleissa. Sen sijaan Katy Perryn koomikko-juontaja-ukkoa Russell Brandia on outoa nähdä näin isossa roolissa. Vastuuseen nähden jeppe suoriutui kyllä tehtävästään kunnialla.

Leffan musiikillisuus yllätti, ja lisäisin sen Musiikin kyllä vielä genretykseen. Tämä on ehdottomasti musiikkikomedia. Kappaleet olivat hienoja, vaikka erittäin härskejä. Sehän se vissiin oli tarkoitus. Erinomainen Rose Byrne sai mielestäni liian vähän aikaa ruudulla. Get Him to the Greek herätti ristiriitaisia fiiliksiä, enkä oikein osaa sanoa juuta enkä jaata kaiken sen sekoilun jälkeen. Tuntuu siltä että leffassa ei kuitenkaan oikeasti ratkennut mikään. Keskivertokomediaa. Olisi voinut olla parempikin…

Mistä tämän voi katsoa?

Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!