Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 28.9.2010, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 12 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 22-vuotias.

”Aavikon kukka” on tarina somalialaisesta paimentolaistytöstä, joka matkaa Lontooseen paremman elämän toivossa. Sattumien kautta tytöstä tulee maailman johtava malli, mikä ei itsessään ole hänelle tärkeää. Tärkeintä on sanoman tuominen tyttöjen alapään silpomisesta Afrikassa…

”Aavikon kukka” on melko satumainen ja pirteä draama, mutta myös omalla tavallaan erittäin pysäyttävä ja ajatuksia herättävä. Itse olen kaikenlaista ympärileikkaamista vastaan, niin miesten kuin naistenkin. Naisilla kyseistä toimenpidettä ei edes voi sanoa ympärileikkaukseksi, se kun on suoraa silpomista ja väkivaltaa…

Jälleen sitä miettii maailman pahuutta – etenkin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja vääryyttä – , mutta samaan aikaan on tyytyväinen omasta tilanteesta. Leffan jälkeen haluaa vain rutistaa omaa tyttöään, eikä päästää irti. ”Aavikon kukka” on koskettava elokuva, siitä ei pääse mihinkään. Pienen tytön kärsimyksen katsominen saa minut kyyneliin. Näyttely on taidokasta, ja elokuva pistää takuuvarmasti aivosolut liikkeelle.

Leffalla on hyvä sanoma ja lopputulos, vaikka valitettavasti kaikkea pahuutta tästä maailmasta ei saakaan koskaan kitkettyä pois. Tämä on naisten oikeuksia ajava elokuva, jota voin suositella muillekin kuin naisille.

Mistä tämän voi katsoa?

Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!